Karon Grilli Archiv
132 Episoden
39 Minuten
Vuoden 2026 ensimmäisellä vuosineljänneksellä grillinpitäjälle kertyi ostoja ja myyntejä yhteensä 51 kappaletta, ostoja selvästi enemmän kuin myyntejä.
Mitä salkkuun päätyi ja mitä sieltä lähti? Miksi?Jakson lopussa yleistä markkinatilanteen ihmettelyä.
Mitä salkkuun päätyi ja mitä sieltä lähti? Miksi?Jakson lopussa yleistä markkinatilanteen ihmettelyä.
47 Minuten
Tamperelainen sarjayhdistelijä Auroora Yhtiöt listautuu pörssiin. Mihin asioihin kiinnitän huomiota pohtiessani osakeantiin osallistumista? Miltä arvostus näyttää? Osallistunko antiin?
Jakso sisältää Aurooran toimitusjohtajan Antti Rauhalan haastattelun, joka on osa Aurooran markkinointia. Jakso ei ole Aurooran markkinointia.
Antti Rauhalan haastattelu on julkaistu aiemmin täällä. Tutustu myös videon disclaimeriin.https://youtu.be/CJqna3l4TmU
Jakso sisältää Aurooran toimitusjohtajan Antti Rauhalan haastattelun, joka on osa Aurooran markkinointia. Jakso ei ole Aurooran markkinointia.
Antti Rauhalan haastattelu on julkaistu aiemmin täällä. Tutustu myös videon disclaimeriin.https://youtu.be/CJqna3l4TmU
1 Stunde 12 Minuten
”Teleoperaattorit yleensä, ja Elisa erityisesti, ovat tekoälyn nettohyötyjien joukossa”, Elisan toimitusjohtaja Topi Manner painottaa.
Tekoälyvyöry lisää verkoissa liikkuvan datan määrää. Se tarkoittaa, että kuluttajat ja yritykset tarvitsevat entistä enemmän tietoliikennekapasiteettia niin mobiiliverkoissa kuin kiinteissä verkoissa.
”Olemme siinä mielessä uuden pidemmän kasvuvaiheen kynnyksellä”, Manner sanoo.
Elisa tavoittelee strategiakaudellaan keskimäärin vähintään 4 prosentin liikevaihdon kasvua. Viime vuonna siitä jäätiin selvästi. Millä kasvuun päästään konkreettisesti kiinni?
Topi Manner nostaa ensimmäiseksi tekijäksi viime vuoden jälkipuoliskolla vallinneen hintakilpailun vaimenemisen ja kilpailutilanteen vakiintumisen sille tasolle, jolle on päästy alkuvuoden aikana.
”Toinen tekijä on se, että pystymme vauhdittamaan kasvua kansainvälisessä ohjelmistobisneksessä. Ohjeistuksen mukaisesti tavoittelemme tänä vuonna yli kymmenen prosentin liikevaihdon kasvua siinä liiketoiminnassa”, hän jatkaa.
Kolmanneksi Manner mainitsee kodin digitaaliset palvelut sekä yritysten it- ja kyberturvapalvelut. Niissä kasvu ei absoluuttisina euroina ole järin suurta, mutta suhteellinen kasvu on hyvää.
”Varsinkin jälkimmäisessä olemme tällä hetkellä markkinalla erittäin hyvin positioituneita.”
Yhteistyössä: Elisa
0:00 Alku
2:00 Mobiilipalveluiden kilpailutilanne
13:54 Elisa Industriq
30:35 Tekoäly: pitkä kasvuvaihe
47:25 Kannattavuustavoite ja sen saavuttaminen
56:07 Osinko
1:02:20 Sinappi
1:05:30 Tuomio
Tekoälyvyöry lisää verkoissa liikkuvan datan määrää. Se tarkoittaa, että kuluttajat ja yritykset tarvitsevat entistä enemmän tietoliikennekapasiteettia niin mobiiliverkoissa kuin kiinteissä verkoissa.
”Olemme siinä mielessä uuden pidemmän kasvuvaiheen kynnyksellä”, Manner sanoo.
Elisa tavoittelee strategiakaudellaan keskimäärin vähintään 4 prosentin liikevaihdon kasvua. Viime vuonna siitä jäätiin selvästi. Millä kasvuun päästään konkreettisesti kiinni?
Topi Manner nostaa ensimmäiseksi tekijäksi viime vuoden jälkipuoliskolla vallinneen hintakilpailun vaimenemisen ja kilpailutilanteen vakiintumisen sille tasolle, jolle on päästy alkuvuoden aikana.
”Toinen tekijä on se, että pystymme vauhdittamaan kasvua kansainvälisessä ohjelmistobisneksessä. Ohjeistuksen mukaisesti tavoittelemme tänä vuonna yli kymmenen prosentin liikevaihdon kasvua siinä liiketoiminnassa”, hän jatkaa.
Kolmanneksi Manner mainitsee kodin digitaaliset palvelut sekä yritysten it- ja kyberturvapalvelut. Niissä kasvu ei absoluuttisina euroina ole järin suurta, mutta suhteellinen kasvu on hyvää.
”Varsinkin jälkimmäisessä olemme tällä hetkellä markkinalla erittäin hyvin positioituneita.”
Yhteistyössä: Elisa
0:00 Alku
2:00 Mobiilipalveluiden kilpailutilanne
13:54 Elisa Industriq
30:35 Tekoäly: pitkä kasvuvaihe
47:25 Kannattavuustavoite ja sen saavuttaminen
56:07 Osinko
1:02:20 Sinappi
1:05:30 Tuomio
52 Minuten
Anders Oldenburg on hoitanut Phoebus-rahastoaan neljännesvuosisadan ajan. Se on ollut alusta asti hänen oma salkkunsa, joka vain sattuu olemaan avoinna myös muille sijoittajille. Oldenburg itse on rahaston suurin henkilöomistaja.
Oldenburg ryhtyi tuomaan Suomeen Warren Buffettin sijoitusajatuksia jo silloin, kun kaikki eivät puhuneet niistä. Yksi olennaisista oivalluksista on ajatus siitä, että yhtiöitä on hyvä tarkastella niin kuin ne olisi ostamassa kokonaan. Silloin yhtiötä ei tarkastele osakekurssin eikä vuosineljänneskohtaisten lukujen vaan pitkän aikavälin kilpailutekijöiden kautta.
Phoebuksen salkussa vanhimmat omistukset ovat pysyneet mukana alusta asti. Yksi niistä on vastikään jakautunut Luoteaksi ja Lassila & Tikanojaksi jakautunut vanha Lassila & Tikanoja. Siitä tuli salkkuun uusi rivi, mutta viimeisimmän varsinaisesti uuden sijoituksen Oldenburg teki vuosi sitten.
Rahasto ei ole aktiivinen kaupankäynnissä, mutta osakevalinnassa näkemystä otetaan sitäkin enemmän. Omistusten määrä liikkuu 25 - 30:n tienoilla. Jos rahastoa eivät sitoisi hajautusvelvoitteet, Oldenburg keskittäisi omistuksiaan vielä enemmän, ehkä noin 15 riviin.
Grillillä Anders Oldenburg kertoo sijoitusperiaatteistaan ja kommentoi salkkunsa omistusia.
Jakso on nauhoitettu live-yleisön edessä Vero 2026 -tapahtumassa Finlandia-talossa 11.3.2026.
Haastattelun kuvaus ja äänitys: Studio Christiansen Oy, NetVideo Helsinki
Oldenburg ryhtyi tuomaan Suomeen Warren Buffettin sijoitusajatuksia jo silloin, kun kaikki eivät puhuneet niistä. Yksi olennaisista oivalluksista on ajatus siitä, että yhtiöitä on hyvä tarkastella niin kuin ne olisi ostamassa kokonaan. Silloin yhtiötä ei tarkastele osakekurssin eikä vuosineljänneskohtaisten lukujen vaan pitkän aikavälin kilpailutekijöiden kautta.
Phoebuksen salkussa vanhimmat omistukset ovat pysyneet mukana alusta asti. Yksi niistä on vastikään jakautunut Luoteaksi ja Lassila & Tikanojaksi jakautunut vanha Lassila & Tikanoja. Siitä tuli salkkuun uusi rivi, mutta viimeisimmän varsinaisesti uuden sijoituksen Oldenburg teki vuosi sitten.
Rahasto ei ole aktiivinen kaupankäynnissä, mutta osakevalinnassa näkemystä otetaan sitäkin enemmän. Omistusten määrä liikkuu 25 - 30:n tienoilla. Jos rahastoa eivät sitoisi hajautusvelvoitteet, Oldenburg keskittäisi omistuksiaan vielä enemmän, ehkä noin 15 riviin.
Grillillä Anders Oldenburg kertoo sijoitusperiaatteistaan ja kommentoi salkkunsa omistusia.
Jakso on nauhoitettu live-yleisön edessä Vero 2026 -tapahtumassa Finlandia-talossa 11.3.2026.
Haastattelun kuvaus ja äänitys: Studio Christiansen Oy, NetVideo Helsinki
1 Stunde 5 Minuten
Kemira on valmiina kasvuun.
Viime vuosina kemianyhtiö on tiivistänyt liiketoimintansa ja pannut kannattavuuden kuntoon. Tase antaa liikkumavaraa.
”Olemme siinä kohdassa, että meillä on kyvykkyyttä ja resursseja tehdä kasvua – myös epäorgaanisesti”, Kemiran toimitusjohtaja Antti Salminen sanoo. ”Olemme rakentaneet itsellemme oikeuden kasvaa ja mennä uusille alueille, joilla on myös merkittävästi orgaanista kasvupotentiaalia.”
Kemiran tavoitteena on keskimäärin yli neljän prosentin vuotuinen orgaaninen kasvu. Kun katsoo kolmelra viime vuodelta valuuttakurssikorjattua vertailukelpoista liikevaihtoa, Kemira ei vaikuta kasvuyhtiöltä: joka vuosi muutoksen etumerkki on ollut miinus. Etenkin viime vuoden viimeisellä neljänneksellä liikevaihto laski. Syynä oli sekä volyymien että hintojen aleneminen.
”Kuluttajatalous on heikko, ja sitä kautta veden käyttö teollisuudessa ja pakkausmateriaalien käyttö, jotka ovat meidän kaksi tärkeintä loppukohdettamme, ovat olleet pehmeitä. Sitä vastaan tässä taistellaan”, Antti Salminen sanoo.
Kovimmat kasvuodotukset kohdistuvat vesiratkaisut-segmenttiin. Tavoitteena on tuplata veteen liittyvä liikevaihton määrittelemättömän ajanjakson kuluessa. Jos vesiliikevaihto kaksinkertaistuisi nyt, muun pysyessä ennallaan Kemirasta tulisi nykyisestä vajaan kolmen miljardin euron liikevaihdon yhtiöstä neljän miljardin euron liikevaihdon yhtiö.
”Meidän perusmarkkinoillamme Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ei ole valtavan suurta kasvupotentiaalia. Silloin ’veden tuplaaminen’ tarkoittaa sitä, että meidän pitää mennä vesikemian sisällä sellaisille markkina-alueille, joilla emme ole perinteisesti olleet. Sitä olemme lähteneet toteuttamaan”, Salminen sanoo.
Yhteistyössä: Kemira
0:00 Alku
2:40 Vesiratkaisut kasvukärkenä
12:26 Sellubisnes
13:49 Pakkaus- ja hygieniaratkaisut
17:45 Kannattavuus on parantunut
36:34 Veden kasvu
43:40 Aasian vedenkäsittelymarkkinat
53:00 Kasvollinen pääomistaja
54:46 Osingot
57:10 Sinappi
1:00:15 Tuomio
Viime vuosina kemianyhtiö on tiivistänyt liiketoimintansa ja pannut kannattavuuden kuntoon. Tase antaa liikkumavaraa.
”Olemme siinä kohdassa, että meillä on kyvykkyyttä ja resursseja tehdä kasvua – myös epäorgaanisesti”, Kemiran toimitusjohtaja Antti Salminen sanoo. ”Olemme rakentaneet itsellemme oikeuden kasvaa ja mennä uusille alueille, joilla on myös merkittävästi orgaanista kasvupotentiaalia.”
Kemiran tavoitteena on keskimäärin yli neljän prosentin vuotuinen orgaaninen kasvu. Kun katsoo kolmelra viime vuodelta valuuttakurssikorjattua vertailukelpoista liikevaihtoa, Kemira ei vaikuta kasvuyhtiöltä: joka vuosi muutoksen etumerkki on ollut miinus. Etenkin viime vuoden viimeisellä neljänneksellä liikevaihto laski. Syynä oli sekä volyymien että hintojen aleneminen.
”Kuluttajatalous on heikko, ja sitä kautta veden käyttö teollisuudessa ja pakkausmateriaalien käyttö, jotka ovat meidän kaksi tärkeintä loppukohdettamme, ovat olleet pehmeitä. Sitä vastaan tässä taistellaan”, Antti Salminen sanoo.
Kovimmat kasvuodotukset kohdistuvat vesiratkaisut-segmenttiin. Tavoitteena on tuplata veteen liittyvä liikevaihton määrittelemättömän ajanjakson kuluessa. Jos vesiliikevaihto kaksinkertaistuisi nyt, muun pysyessä ennallaan Kemirasta tulisi nykyisestä vajaan kolmen miljardin euron liikevaihdon yhtiöstä neljän miljardin euron liikevaihdon yhtiö.
”Meidän perusmarkkinoillamme Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ei ole valtavan suurta kasvupotentiaalia. Silloin ’veden tuplaaminen’ tarkoittaa sitä, että meidän pitää mennä vesikemian sisällä sellaisille markkina-alueille, joilla emme ole perinteisesti olleet. Sitä olemme lähteneet toteuttamaan”, Salminen sanoo.
Yhteistyössä: Kemira
0:00 Alku
2:40 Vesiratkaisut kasvukärkenä
12:26 Sellubisnes
13:49 Pakkaus- ja hygieniaratkaisut
17:45 Kannattavuus on parantunut
36:34 Veden kasvu
43:40 Aasian vedenkäsittelymarkkinat
53:00 Kasvollinen pääomistaja
54:46 Osingot
57:10 Sinappi
1:00:15 Tuomio
1 Stunde 16 Minuten
Lakipalveluyhtiö Fondian jujuna on tarjota asiakkaille ”ulkoistettua lakiosastoa”. Asiakas tekee Fondian kanssa sopimuksen tietystä kuukausittaisesta tuntimäärästä sen sijaan että ostaisi projekteja.
Tällainen ”lakiosasto palveluna” -toiminta tuo Fondian liikevaihdosta suunnilleen puolet. Toisesta puolesta puolet tulee jatkuvan palvelun asiakkaiden lisätilauksista ja viimeinen neljännes muille asiakkaille tehtävistä yksittäiskeikoista.
Ulkoistetun lakiosaston (LDaaS, legal department as service) -konseptilla Fondia kasvoi ja valtasi markkinaa – kunnes ei enää kasvanutkaan. Listautumisvuodestaan viime vuoteen Fondia kasvoi keskimäärin vain 4 prosenttia vuodessa.
Onko Fondia menettänyt kilpailuetunsa?
”Kilpailuetu on tallella”, Fondian toimitusjohtaja Timo Lappi vakuuttaa. ”Tietojeni mukaan meidän markkinallemme ei ole ollut kauheasti tunkua.”
Lappi arvioi Fondian kasvuvaikeuksien johtuneen esimerkiksi siitä, että asiakasyritykset ovat halunneet säästää ja leikanneet toistuvista kustannuksista. Hän nostaa esiin myös sen, että yleisesti vaisummassa markkinatilanteessa Fondiaa suuremmat toimistot ovat innokkaampia kilpailemaan osin samoista hankkeista, joita Fondia tekee.
Aloitettuaan toimitusjohtajana vuosi sitten Lappi pani Fondian kulukuurille. Tuloksia alkoi näkyä viime vuoden viimeisen neljänneksen tuloslaskelmassa. Neljänneksen liikevoittoprosentti ylsi jo 13,5:een ja oikaistu käyttökate 18,8 prosenttiin liikevaihdosta.
Fondia pyrkii ”rule of 20” -yhtiöksi: keskipitkän aikavälin tavoite on, että yhtiön liikevaihdon orgaaninen kasvuprosentti ja oikaistu käyttökatemarginaaliprosentti yhteenlaskettuna ovat vähintään 20. Tavoite täyttyisi siis esimerkiksi viiden prosentin orgaanisella kasvulla ja 15 prosentin oikaistulla käyttökatteella.
Timo Lappi antaa mutkat suoriksi vetävän laskuesimerkin, jossa oletetaan 100 juristia, 200 työpäivää vuodessa ja keskituntihinnaksi 300 euroa. Karkealla laskelmalla 15 minuuttia laskutettavaa työtä päivässä toisi 1,5 miljoonaa euroa liikevoittoriville. Viime vuonna Fondian raportoitu liikevoitto oli karvan alle miljoona euroa.
Yhteistyössä: Fondia
0:00 Alku
5:11 Ulkoistettu lakiosasto
16:25 Minuutit miljooniksi -laskelma
30:13 Lakipalvelualan konsolidoituminen?
35:39 Miinuksia maailmalta
43:33 Taloudelliset tavoitteet
1:02:05 Sinappi
1:11:27 Tuomio
Tällainen ”lakiosasto palveluna” -toiminta tuo Fondian liikevaihdosta suunnilleen puolet. Toisesta puolesta puolet tulee jatkuvan palvelun asiakkaiden lisätilauksista ja viimeinen neljännes muille asiakkaille tehtävistä yksittäiskeikoista.
Ulkoistetun lakiosaston (LDaaS, legal department as service) -konseptilla Fondia kasvoi ja valtasi markkinaa – kunnes ei enää kasvanutkaan. Listautumisvuodestaan viime vuoteen Fondia kasvoi keskimäärin vain 4 prosenttia vuodessa.
Onko Fondia menettänyt kilpailuetunsa?
”Kilpailuetu on tallella”, Fondian toimitusjohtaja Timo Lappi vakuuttaa. ”Tietojeni mukaan meidän markkinallemme ei ole ollut kauheasti tunkua.”
Lappi arvioi Fondian kasvuvaikeuksien johtuneen esimerkiksi siitä, että asiakasyritykset ovat halunneet säästää ja leikanneet toistuvista kustannuksista. Hän nostaa esiin myös sen, että yleisesti vaisummassa markkinatilanteessa Fondiaa suuremmat toimistot ovat innokkaampia kilpailemaan osin samoista hankkeista, joita Fondia tekee.
Aloitettuaan toimitusjohtajana vuosi sitten Lappi pani Fondian kulukuurille. Tuloksia alkoi näkyä viime vuoden viimeisen neljänneksen tuloslaskelmassa. Neljänneksen liikevoittoprosentti ylsi jo 13,5:een ja oikaistu käyttökate 18,8 prosenttiin liikevaihdosta.
Fondia pyrkii ”rule of 20” -yhtiöksi: keskipitkän aikavälin tavoite on, että yhtiön liikevaihdon orgaaninen kasvuprosentti ja oikaistu käyttökatemarginaaliprosentti yhteenlaskettuna ovat vähintään 20. Tavoite täyttyisi siis esimerkiksi viiden prosentin orgaanisella kasvulla ja 15 prosentin oikaistulla käyttökatteella.
Timo Lappi antaa mutkat suoriksi vetävän laskuesimerkin, jossa oletetaan 100 juristia, 200 työpäivää vuodessa ja keskituntihinnaksi 300 euroa. Karkealla laskelmalla 15 minuuttia laskutettavaa työtä päivässä toisi 1,5 miljoonaa euroa liikevoittoriville. Viime vuonna Fondian raportoitu liikevoitto oli karvan alle miljoona euroa.
Yhteistyössä: Fondia
0:00 Alku
5:11 Ulkoistettu lakiosasto
16:25 Minuutit miljooniksi -laskelma
30:13 Lakipalvelualan konsolidoituminen?
35:39 Miinuksia maailmalta
43:33 Taloudelliset tavoitteet
1:02:05 Sinappi
1:11:27 Tuomio
1 Stunde 7 Minuten
BLC Turvan oston myötä Loihteesta tulee kuin uusi yhtiö. Yrityskauppa kasvattaa Loihteen liikevaihtoa noin puolella, minkä lisäksi yhtiö profiloituu entistä selvemmin turvapalvelujen tarjoajaksi.
Loihdetta on tavattu luonnehtia it-palveluyhtiöksi. Uudesta muodostuvasta kokonaisuudesta it-konsultoinnin osuus on vain 15 prosentin luokkaa.
Loihde odottaa merkittäviä noin kolmen miljoonan euron kustannussynergioita. Ne täytyy saadakin, jotta kauppa vaikuttaisi Loihteen kannalta mielekkäästi hinnoitellulta. Kolme miljoonaa euroa on kova luku BLC Turvan historialliseen kannattavuuteen suhteutettuna.
”Uskomme, että synergiapotentiaali on hyvin realistisesti mallinnettu ja sen ulosmittaus on kohtuullisen todennäköistä”, Loihteen toimitusjohtaja Samu Konttinen sanoo.
Kustannussäästöistä saatava kannattavuuden pareneminen on yksi askel. Toinen on Loihteen palveluiden levittäminen BLC Turvan asiakkaille.
”Ristiinmyyntimahdollisuudet ovat aika merkittäviä. Meidän kokonaisturvallisuustarjoomamme verrattuna BLC:hen on merkittävästi laajempi, kun otetaan mukaan kyberturvaratkaisut, verkkoratkaisut ja niin poispäin. Meillä on BLC:n asiakaskuntaan paljon tarjottavaa, jota BLC:n portfoliosta ei löydy”, Konttinen kertoo.
Konttinen laskeskelee, että EBITA-tasolla karkeilla luvuilla laskettuna vanhan Loihteen 5 miljoonaa voisi muuttua synergiaetujen kairaamisen jälkeen 9 miljoonaksi.
Ennen kuin kustannussäästöjä ja ristiinmyyntejä saa käyntiin, täytyy kuitenkin odottaa kilpailu- ja kuluttajaviraston päätös. KKV otti kaupan jatkokäsittelyyn. Ratkaisua odotetaan kevään aikana.
Samu Konttisen edellinen vierailu Grillillä toukokuussa 2024:
https://open.spotify.com/episode/2x4bZ7mJQo0WhNJUdAnEO3
Yhteistyössä: Loihde
0:00 Alku
0:58 KKV:n BLC Turva -kaupan jatkoselvitys
9:40 BLC Turvan kannattavuusparannuspotentiaali
12:36 Ristiinmyyntimahdollisuudet
18:40 Kyberturva, pilvi ja yhteydet -liiketoiminta
21:33 Jatkuvat palvelut
28:40 It-konsultointi (Data, digi ja AI)
37:05 Voisiko it-konsultoinnin myydä?
40:53 Osinko
43:30 Kannattavuus BLC Turva -kaupan jälkeen
49:30 Skaalautuvat palvelut
51:47 Sinappikysymys
55:05 Kortti
58:40 Karon tuomio
Loihdetta on tavattu luonnehtia it-palveluyhtiöksi. Uudesta muodostuvasta kokonaisuudesta it-konsultoinnin osuus on vain 15 prosentin luokkaa.
Loihde odottaa merkittäviä noin kolmen miljoonan euron kustannussynergioita. Ne täytyy saadakin, jotta kauppa vaikuttaisi Loihteen kannalta mielekkäästi hinnoitellulta. Kolme miljoonaa euroa on kova luku BLC Turvan historialliseen kannattavuuteen suhteutettuna.
”Uskomme, että synergiapotentiaali on hyvin realistisesti mallinnettu ja sen ulosmittaus on kohtuullisen todennäköistä”, Loihteen toimitusjohtaja Samu Konttinen sanoo.
Kustannussäästöistä saatava kannattavuuden pareneminen on yksi askel. Toinen on Loihteen palveluiden levittäminen BLC Turvan asiakkaille.
”Ristiinmyyntimahdollisuudet ovat aika merkittäviä. Meidän kokonaisturvallisuustarjoomamme verrattuna BLC:hen on merkittävästi laajempi, kun otetaan mukaan kyberturvaratkaisut, verkkoratkaisut ja niin poispäin. Meillä on BLC:n asiakaskuntaan paljon tarjottavaa, jota BLC:n portfoliosta ei löydy”, Konttinen kertoo.
Konttinen laskeskelee, että EBITA-tasolla karkeilla luvuilla laskettuna vanhan Loihteen 5 miljoonaa voisi muuttua synergiaetujen kairaamisen jälkeen 9 miljoonaksi.
Ennen kuin kustannussäästöjä ja ristiinmyyntejä saa käyntiin, täytyy kuitenkin odottaa kilpailu- ja kuluttajaviraston päätös. KKV otti kaupan jatkokäsittelyyn. Ratkaisua odotetaan kevään aikana.
Samu Konttisen edellinen vierailu Grillillä toukokuussa 2024:
https://open.spotify.com/episode/2x4bZ7mJQo0WhNJUdAnEO3
Yhteistyössä: Loihde
0:00 Alku
0:58 KKV:n BLC Turva -kaupan jatkoselvitys
9:40 BLC Turvan kannattavuusparannuspotentiaali
12:36 Ristiinmyyntimahdollisuudet
18:40 Kyberturva, pilvi ja yhteydet -liiketoiminta
21:33 Jatkuvat palvelut
28:40 It-konsultointi (Data, digi ja AI)
37:05 Voisiko it-konsultoinnin myydä?
40:53 Osinko
43:30 Kannattavuus BLC Turva -kaupan jälkeen
49:30 Skaalautuvat palvelut
51:47 Sinappikysymys
55:05 Kortti
58:40 Karon tuomio
1 Stunde 29 Minuten
Wärtsilä on Helsingin pörssin kuumin tekoäly-yhtiö: tekoälybuumissa tarvittavista datakeskuksista on tullut moottorivalmistajalle nopeasti tärkeä asiakaskunta.
Viime vuonna Wärtsilän Energia-segmentti sai laitetilauksia peräti 66 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Isoja datakeskuksien meneviä kauppoja on päästy kertomaan myös tämän vuoden puolella.
Wärtsilän myllyt ovat ainakin aluksi datakeskusten käyttövoimanlähde, ei siis vain säätövoimaratkaisu.
”Perusvoimassa, jota datakeskuksiin tarvitaan, käyttötunnit ovat yleensä erittäin korkeat, ja meidän palveluliiketoiminnan tarve korreloi käyttötuntien kanssa. Eli näissä on erittäin merkittävä palveluliiketoiminnan mahdollisuus pitkällä aikavälillä”, Wärtsilän sijoittajasuhdejohtaja Hanna-Maria Heikkinen kertoo Karon Grillissä.
Palveluliiketoiminta on konepajoille kultaa. Siinä katteet ovat yleensä muhkeat, ja luonteeltaan se on tasaisempaa kuin talouden syklien heiluttelema uuslaitemyynti.
Energia-segmentin vahvasta kasvusta huolimatta Merenkulku on yhä selvästi Wärtsilän suurin segmentti. Viime vuonna Merenkulku teki 3,5 miljardin liikevaihdon, kun Energian osuus oli 2,0 miljardia euroa. Palvelut tuovat kummassakin segmentissä suuremman osan liikevaihdosta kuin laitemyynti.
Siinä missä Merenkulku ja Energia viime vuonna tuottivat suurta riemua, Wärtsilän kolmas raportoitava segmentti Energian varastointi romahti näyttävästi. Kun segmentin tavoite on "matala kaksinumeroinen" orgaaninen kasvu, viime vuonna liikevaihto laski 13 prosenttia. Kun vuoden lopun tilauskanta oli peräti 36 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin, vaikeaa on tänäkin vuonna.
"Markkina ei ole kadonnut. Globaalisti akkupohjainen varastointikapasiteetti kasvaa pitkällä aikavälillä. Mutta liberation dayn jälkeiset tullit ovat luoneet voimakkaan shokin, joka on vaikuttanut meidän kilpailukykyymme”, Hanna-Maria Heikkinen sanoo.
Yhteistyössä: Wärtsilä0:00 Alku00:25 Mitalikahvit5:17 Datakeskusasiakkuudet14:21 Investointi Vaasaan18:00 Merenkulku / laitteet ja palvelut35:35 Energia / laitteet ja palvelut48:33 Merenkulun ja Energian kannattavuustaso54:44 Energian varastoinnin romahdus1:07:23 Sinappikysymys1:09:41 Viimeisimmät pörssisijoitukset1:16:10 Karon tuomio
Viime vuonna Wärtsilän Energia-segmentti sai laitetilauksia peräti 66 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Isoja datakeskuksien meneviä kauppoja on päästy kertomaan myös tämän vuoden puolella.
Wärtsilän myllyt ovat ainakin aluksi datakeskusten käyttövoimanlähde, ei siis vain säätövoimaratkaisu.
”Perusvoimassa, jota datakeskuksiin tarvitaan, käyttötunnit ovat yleensä erittäin korkeat, ja meidän palveluliiketoiminnan tarve korreloi käyttötuntien kanssa. Eli näissä on erittäin merkittävä palveluliiketoiminnan mahdollisuus pitkällä aikavälillä”, Wärtsilän sijoittajasuhdejohtaja Hanna-Maria Heikkinen kertoo Karon Grillissä.
Palveluliiketoiminta on konepajoille kultaa. Siinä katteet ovat yleensä muhkeat, ja luonteeltaan se on tasaisempaa kuin talouden syklien heiluttelema uuslaitemyynti.
Energia-segmentin vahvasta kasvusta huolimatta Merenkulku on yhä selvästi Wärtsilän suurin segmentti. Viime vuonna Merenkulku teki 3,5 miljardin liikevaihdon, kun Energian osuus oli 2,0 miljardia euroa. Palvelut tuovat kummassakin segmentissä suuremman osan liikevaihdosta kuin laitemyynti.
Siinä missä Merenkulku ja Energia viime vuonna tuottivat suurta riemua, Wärtsilän kolmas raportoitava segmentti Energian varastointi romahti näyttävästi. Kun segmentin tavoite on "matala kaksinumeroinen" orgaaninen kasvu, viime vuonna liikevaihto laski 13 prosenttia. Kun vuoden lopun tilauskanta oli peräti 36 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin, vaikeaa on tänäkin vuonna.
"Markkina ei ole kadonnut. Globaalisti akkupohjainen varastointikapasiteetti kasvaa pitkällä aikavälillä. Mutta liberation dayn jälkeiset tullit ovat luoneet voimakkaan shokin, joka on vaikuttanut meidän kilpailukykyymme”, Hanna-Maria Heikkinen sanoo.
Yhteistyössä: Wärtsilä0:00 Alku00:25 Mitalikahvit5:17 Datakeskusasiakkuudet14:21 Investointi Vaasaan18:00 Merenkulku / laitteet ja palvelut35:35 Energia / laitteet ja palvelut48:33 Merenkulun ja Energian kannattavuustaso54:44 Energian varastoinnin romahdus1:07:23 Sinappikysymys1:09:41 Viimeisimmät pörssisijoitukset1:16:10 Karon tuomio
38 Minuten
OP:n päästrategi Lippo Suominen seuraa työkseen maailmantalouden liikkeitä sijoittajan näkökulmasta. Millainen hän itse on sijoittajana?
"Osakepoiminta ei ole vahvuuksiani", Suominen myöntää.
Osakesijoituksista hyviksi ovat usein osoittautuneet sellaiset pitkään salkussa olleet kohteet, joista "ei ole kuvitellut sen kummempaa" niitä ostaessa.
"Olen makromies. -- Annan muiden hoitaa osakevalinnan ja valitsen vain markkinan."
Suomisen salkussa rahastot ovat siten hallitsevassa osassa. Vanhastaan salkussa on myös yksittäisiä osakkeita, mutta uudet sijoitukset ovat kohdistuneet rahastoihin ja etf:iin.
Lippo Suomisen ensimmäinen osakesijoitus oli Neste, jota hänen isänsä osti hänelle yhtiön listautuessa Helsingin pörssiin marraskuussa 1995. Sittemmin Neste yhdistyi Fortumiin, joka myöhemmin jakautui Fortumiksi ja Nesteksi Oiliksi eli nykyiseksi Nesteeksi.
"Sekä paras että huonoin sijoitukseni on Neste", Suominen sanoo.
Viimeaikaisista sijoituksista hän nostaa esiin esimerkiksi Intian ja Pohjoismaat.
"Osakepoiminta ei ole vahvuuksiani", Suominen myöntää.
Osakesijoituksista hyviksi ovat usein osoittautuneet sellaiset pitkään salkussa olleet kohteet, joista "ei ole kuvitellut sen kummempaa" niitä ostaessa.
"Olen makromies. -- Annan muiden hoitaa osakevalinnan ja valitsen vain markkinan."
Suomisen salkussa rahastot ovat siten hallitsevassa osassa. Vanhastaan salkussa on myös yksittäisiä osakkeita, mutta uudet sijoitukset ovat kohdistuneet rahastoihin ja etf:iin.
Lippo Suomisen ensimmäinen osakesijoitus oli Neste, jota hänen isänsä osti hänelle yhtiön listautuessa Helsingin pörssiin marraskuussa 1995. Sittemmin Neste yhdistyi Fortumiin, joka myöhemmin jakautui Fortumiksi ja Nesteksi Oiliksi eli nykyiseksi Nesteeksi.
"Sekä paras että huonoin sijoitukseni on Neste", Suominen sanoo.
Viimeaikaisista sijoituksista hän nostaa esiin esimerkiksi Intian ja Pohjoismaat.
1 Stunde 15 Minuten
"Metsäsijoittajan nimellistuotto 2000-luvulla on ollut keskimäärin 8,7 prosenttia vuodessa", metsäsijoittaja Mika Venho sanoo. "Pitäisin sitä aika kilpailukykyisenä."
Tuollaisilla tuotoilla haastetaan vakavasti osakemarkkinoiden pitkän aikavälin tuottoluvut, mutta sijoittajan ei parane tuudittautua odottamaan vastaavia hintamurskajaisia jatkossa. Kuusi prosenttia voi olla realistisempi keskiarvo-odotus.
Keskimääräisen tuoton ympärillä aktiivinen metsäsijoittaja voi kuitenkin parantaa omaa tuottoaan merkittävästikin. Puuta kannattaa myydä silloin, kun sen hinta on syklin hyvässä vaiheessa. Metsänhoitotöiden oikea-aikaisuudella edistetaään puuston laatua ja tukkipuusaantoa – ja niin edelleen.
Mika Venho muistuttaa myös ostohetken tärkeydestä.
”Ostohinta ratkaisee tulevat tuotot.”
Se ei tarkoita pelkästään oston ajoittamista sellaiseen hetkeen, jolloin metsätilojen hinnat ovat matalalla, vaan myös sitä, että ostaessa pyrkii samaan enemmän kuin mistä maksaa. Venhon mukaan yksi systemaattinen väärinhinnoittelu liittyy siihen, että hinnat tapaavat keskiarvoistua: hyvästä metsästä pyydetään vähemmän kuin pitäisi, huonosta maksetaan enemmän kuin pitäisi.
Mika Venho itse vaihtoi osakesijoitukset metsään ja on tehnyt metsäsijoittamisesta itselleen ammatin. Hänen perustamansa Suomen Sijoitusmetsät toimii metsäsijoittajien apuna tilakaupoissa ja pitää yllä hintarekisteriä. Yhtiöryppäästä löytyy myös yhteismetsä ja yhteismetsätilojen kauppapaikka.
Jaksossa käsitellään monipuolisesti metsäsijoittamisen lainalaisuuksia ja keinoja altistaa itsensä metsäomaisuusluokan tuotoille.
Yhteistyössä: Suomen Sijoitusmetsät
Metsänhaltijan Yhteismetsä: https://metsanhaltija.fi/
Suomen Sijoitusmetsät: https://sijoitusmetsat.fi/
Tuollaisilla tuotoilla haastetaan vakavasti osakemarkkinoiden pitkän aikavälin tuottoluvut, mutta sijoittajan ei parane tuudittautua odottamaan vastaavia hintamurskajaisia jatkossa. Kuusi prosenttia voi olla realistisempi keskiarvo-odotus.
Keskimääräisen tuoton ympärillä aktiivinen metsäsijoittaja voi kuitenkin parantaa omaa tuottoaan merkittävästikin. Puuta kannattaa myydä silloin, kun sen hinta on syklin hyvässä vaiheessa. Metsänhoitotöiden oikea-aikaisuudella edistetaään puuston laatua ja tukkipuusaantoa – ja niin edelleen.
Mika Venho muistuttaa myös ostohetken tärkeydestä.
”Ostohinta ratkaisee tulevat tuotot.”
Se ei tarkoita pelkästään oston ajoittamista sellaiseen hetkeen, jolloin metsätilojen hinnat ovat matalalla, vaan myös sitä, että ostaessa pyrkii samaan enemmän kuin mistä maksaa. Venhon mukaan yksi systemaattinen väärinhinnoittelu liittyy siihen, että hinnat tapaavat keskiarvoistua: hyvästä metsästä pyydetään vähemmän kuin pitäisi, huonosta maksetaan enemmän kuin pitäisi.
Mika Venho itse vaihtoi osakesijoitukset metsään ja on tehnyt metsäsijoittamisesta itselleen ammatin. Hänen perustamansa Suomen Sijoitusmetsät toimii metsäsijoittajien apuna tilakaupoissa ja pitää yllä hintarekisteriä. Yhtiöryppäästä löytyy myös yhteismetsä ja yhteismetsätilojen kauppapaikka.
Jaksossa käsitellään monipuolisesti metsäsijoittamisen lainalaisuuksia ja keinoja altistaa itsensä metsäomaisuusluokan tuotoille.
Yhteistyössä: Suomen Sijoitusmetsät
Metsänhaltijan Yhteismetsä: https://metsanhaltija.fi/
Suomen Sijoitusmetsät: https://sijoitusmetsat.fi/
57 Minuten
”Vaikka analyysi olisi täydellistä, tulokset jäävät helposti saamatta, jos oma käyttäytyminen sotkee sen. Moni tietää teoriassa mitä pitäisi tehdä – mutta ei pysty tekemään sitä käytännössä”, Laatusijoituskoulun yliopettaja Riku Pennanen Sifteristä sanoo.
Karon Grillin ja Sifterin yhteisen neliosaisen Laatusijoituskoulun päätösoassa keskustellaan sijoittamisen psykologiasta ja tyypillisistä virheistä, joihin sijoittajat sortuvat.
Jos pystyy karsimaan omasta käyttäytymisestään pahimmat virheet, sen luulisi kaiken järjen mukaan olevan helppo tapa parantaa sijoitustuottoja. Arvosijoittamisen isä, nuoren Warren Buffettin idoli Benjamin Graham sanoi, että sijoittajan suurin ongelma ja jopa suurin vihollinen, on sijoittaja itse, siis hänen toimintansa.
Yksi tyypillisistä virheistä on hyvän yhtiön myyminen liian aikaisin ja huonoissa yhtiöissä pysyminen liian kauan. Tätä pyrkii taklaamaan klassinen sijoitusohje: ”Katkaise tappiot, anna voittojen juosta” kuuluu klassinen sijoitusohje.
”Vaikka ohje kuulostaa helpolta, sitä on vaikea noudattaa. Tutkimusten mukaan tappio ihmisestä pahemmalta kuin vastaava voitto tuntuu hyvältä. Eli me reagoimme tappioihin emotionaalisesti paljon voimakkaammin kuin voittoihin”, Riku Pennanen sanoo.
Laatusijoittajan voisi ajatella olevan suojassa joiltakin yleisiltä sijoitusvirheiltä. Laatusijoittaminen eli laadukkaiden liiketoimintojen ostaminen ja pitkäaikainen omistaminen, on omiaan ohjaamaan huomiota pois osakekurssista, ja juuri osakekurssin muutokset ja markkinatunnelmien heiluminen ovat omiaan aiheuttamaan sijoittajille kalliita käyttäytymisvirheitä.
”Pitkäjänteinen laatusijoittaja ostaa liiketoiminnan tuloksia, ei osakehinnan muutoksia. Kurssien heilunta on väistämätöntä, mutta pitkällä aikavälillä tuloskasvun suunta ratkaisee”, Pennanen muistuttaa.
Laatusijoituskoulun oppikirja ja luentomuistiinpanot on ladattavissa maksutta osoitteesta:
sifterfund.com/koulu
Yhteistyössä: Karon Grilli x Sifter
0:00 Alku
1:35 Suomalaisten suurin sijoitusvirhe
3:33 Markkinan tuotto vs. sijoittajan tuotto
4:46 Myyminen liian aikaisin
16:04 Kallilla ostamisen pelko
26:50 FOMO eli paitsijäämisen pelko
29:47 Hypesyklit
39:05 Lyhyen aikajänteen ajattelu
39:39 Putoaviin puukkoihin tarttuminen
51:44 Jakson yhteenveto
Karon Grillin ja Sifterin yhteisen neliosaisen Laatusijoituskoulun päätösoassa keskustellaan sijoittamisen psykologiasta ja tyypillisistä virheistä, joihin sijoittajat sortuvat.
Jos pystyy karsimaan omasta käyttäytymisestään pahimmat virheet, sen luulisi kaiken järjen mukaan olevan helppo tapa parantaa sijoitustuottoja. Arvosijoittamisen isä, nuoren Warren Buffettin idoli Benjamin Graham sanoi, että sijoittajan suurin ongelma ja jopa suurin vihollinen, on sijoittaja itse, siis hänen toimintansa.
Yksi tyypillisistä virheistä on hyvän yhtiön myyminen liian aikaisin ja huonoissa yhtiöissä pysyminen liian kauan. Tätä pyrkii taklaamaan klassinen sijoitusohje: ”Katkaise tappiot, anna voittojen juosta” kuuluu klassinen sijoitusohje.
”Vaikka ohje kuulostaa helpolta, sitä on vaikea noudattaa. Tutkimusten mukaan tappio ihmisestä pahemmalta kuin vastaava voitto tuntuu hyvältä. Eli me reagoimme tappioihin emotionaalisesti paljon voimakkaammin kuin voittoihin”, Riku Pennanen sanoo.
Laatusijoittajan voisi ajatella olevan suojassa joiltakin yleisiltä sijoitusvirheiltä. Laatusijoittaminen eli laadukkaiden liiketoimintojen ostaminen ja pitkäaikainen omistaminen, on omiaan ohjaamaan huomiota pois osakekurssista, ja juuri osakekurssin muutokset ja markkinatunnelmien heiluminen ovat omiaan aiheuttamaan sijoittajille kalliita käyttäytymisvirheitä.
”Pitkäjänteinen laatusijoittaja ostaa liiketoiminnan tuloksia, ei osakehinnan muutoksia. Kurssien heilunta on väistämätöntä, mutta pitkällä aikavälillä tuloskasvun suunta ratkaisee”, Pennanen muistuttaa.
Laatusijoituskoulun oppikirja ja luentomuistiinpanot on ladattavissa maksutta osoitteesta:
sifterfund.com/koulu
Yhteistyössä: Karon Grilli x Sifter
0:00 Alku
1:35 Suomalaisten suurin sijoitusvirhe
3:33 Markkinan tuotto vs. sijoittajan tuotto
4:46 Myyminen liian aikaisin
16:04 Kallilla ostamisen pelko
26:50 FOMO eli paitsijäämisen pelko
29:47 Hypesyklit
39:05 Lyhyen aikajänteen ajattelu
39:39 Putoaviin puukkoihin tarttuminen
51:44 Jakson yhteenveto
51 Minuten
Liiketoiminnan laadukkuus näkyy yhtiön tunnusluvuissa. Siksi laatuyhtiöitä voi haarukoida tunnuslukujen avulla. Laatusijoituskoulun kolmannessa osassa keskitytään niihin.
Kun indeksejä työkseen laativa MSCI määrittelee laatuindeksiensä koostumusta, mittareina ovat toteutunut korkea oman pääoman tuotto, vakaa tuloskasvu vuodesta toiseen ja matala velkaantuneisuus.
”MSCI:n laatuindeksin mittarit kuvaavat laatua eri suunnista: korkea oman pääoman tuotto eli ROE kertoo kannattavuudesta, vakaa tuloskehitys ennustettavuudesta ja matala velkaantuneisuus turvallisuudesta, että laatu ei perustu velkavipuun. Yhdessä ne muodostavat varsin osuvan kokonaisuuden”, Laatusijoituskoulun yliopettaja Riku Pennanen Sifteristä sanoo.
Jos Pennasen pitäisi valita kaikista mahdollisista tunnusluvuista yksi laatusijoittajan käyttöön, hän ottaisi sijoitetun pääoman tuoton eli ROICin. Lyhenne tulee englannin kielen sanoista ”return on invested capital”.
”Sijoitetun pääoman tuotto kertoo, kuinka monta senttiä yhtiö tekee vuodessa jokaista liiketoimintaan sidottua euroa kohden. Se lasketaan yksinkertaistettuna jakamalla operatiivinen tulos sillä pääomalla, joka on kiinni bisneksessä – eli omalla pääomalla ja korollisella velalla”, Pennanen taustoittaa.
Osakkeiden poimiminen pelkästään tunnuslukujen perusteella ei ole kovin järkevää, sillä yksittäiset seikat ja jopa käytössä olevan data-aineiston virheet voivat heilutella listan järjestystä. Monen muun sijoittajan tapaan myös Sifter käyttää tunnuslukuja seulontaprosessin alkuvaiheessa. Seulonnalla valitaan kiinnostavimmat yhtiöt, joita varsinaisesti ryhdytään analysoimaan.
Laatusijoituskoulun oppikirja ja luentomuistiinpanot on ladattavissa maksutta osoitteesta:
sifterfund.com/koulu
Yhteistyössä: Karon Grilli x Sifter
0:00 Alku ja tärkein tunnusluku
6:54 MSCI:n laatutunnusluvut
8:45 ROA
9:26 ROCE
11:35 Sifterin seulontatunnusluvut
13:06 Bruttokate
16:42 Liiketulos
19:14: ROIC
20:37 Kassavirta
22:54 TSMC esimerkkinä laatuyhtiön tunnusluvuista
25:49 Nettovelka
32:07 Arvostus
40:30 Laadullinen yhtiöanalyysi
42:21 Yritysjohdon laatu
48:02 Jakson yhteenveto
Kun indeksejä työkseen laativa MSCI määrittelee laatuindeksiensä koostumusta, mittareina ovat toteutunut korkea oman pääoman tuotto, vakaa tuloskasvu vuodesta toiseen ja matala velkaantuneisuus.
”MSCI:n laatuindeksin mittarit kuvaavat laatua eri suunnista: korkea oman pääoman tuotto eli ROE kertoo kannattavuudesta, vakaa tuloskehitys ennustettavuudesta ja matala velkaantuneisuus turvallisuudesta, että laatu ei perustu velkavipuun. Yhdessä ne muodostavat varsin osuvan kokonaisuuden”, Laatusijoituskoulun yliopettaja Riku Pennanen Sifteristä sanoo.
Jos Pennasen pitäisi valita kaikista mahdollisista tunnusluvuista yksi laatusijoittajan käyttöön, hän ottaisi sijoitetun pääoman tuoton eli ROICin. Lyhenne tulee englannin kielen sanoista ”return on invested capital”.
”Sijoitetun pääoman tuotto kertoo, kuinka monta senttiä yhtiö tekee vuodessa jokaista liiketoimintaan sidottua euroa kohden. Se lasketaan yksinkertaistettuna jakamalla operatiivinen tulos sillä pääomalla, joka on kiinni bisneksessä – eli omalla pääomalla ja korollisella velalla”, Pennanen taustoittaa.
Osakkeiden poimiminen pelkästään tunnuslukujen perusteella ei ole kovin järkevää, sillä yksittäiset seikat ja jopa käytössä olevan data-aineiston virheet voivat heilutella listan järjestystä. Monen muun sijoittajan tapaan myös Sifter käyttää tunnuslukuja seulontaprosessin alkuvaiheessa. Seulonnalla valitaan kiinnostavimmat yhtiöt, joita varsinaisesti ryhdytään analysoimaan.
Laatusijoituskoulun oppikirja ja luentomuistiinpanot on ladattavissa maksutta osoitteesta:
sifterfund.com/koulu
Yhteistyössä: Karon Grilli x Sifter
0:00 Alku ja tärkein tunnusluku
6:54 MSCI:n laatutunnusluvut
8:45 ROA
9:26 ROCE
11:35 Sifterin seulontatunnusluvut
13:06 Bruttokate
16:42 Liiketulos
19:14: ROIC
20:37 Kassavirta
22:54 TSMC esimerkkinä laatuyhtiön tunnusluvuista
25:49 Nettovelka
32:07 Arvostus
40:30 Laadullinen yhtiöanalyysi
42:21 Yritysjohdon laatu
48:02 Jakson yhteenveto
56 Minuten
Kilpailuetua kutsutaan sijoituskielessä vallihaudaksi, sillä samoin kuin linnaa suojaava vallihauta kilpailuetu suojaa yhtiötä kilpailijoidensa hyökkäyksiltä. Kielikuva toimii myös siinä mielessä, että ihannetapauksessa vallihauta on sekä syvä että leveä eli sekä estävä että kestävä.
Karon Grillin ja laatusijoittamiseen erikoistuneen Sifterin Laatusijoituskoulun toisessa osassa käsitellään vallihautaa.
Yhtiöillä on useita keinoja hankkia itselleen kilpailuetua. Selvimpiä tilanteita ovat monopolit, mutta monopoliyhtiöihin liittyy usein lainsäädännöllisiä eli poliittisia riskejä. Valtiovalta saattaa esimerkiksi asettaa monopoliyhtiölle korkeimman tuottotason ja rajoittaa siten hinnoittelua.
Yksi pehmeältä tuntuva mutta käytännössä toimiva kilpailuetu on kustannusrakenne, joka voi olla seurausta esimerkiksi mittakaavasta, prosessiosaamisesta, sijainnista tai teknologisesta ylivoimasta.
”Yhdysvaltalainen noutotukkuyhtiö Costco on erinomainen esimerkki skaalaeduista kilpailuetuna. Sen koko, ostovoima ja jäsenyyspohjainen malli tukevat toisiaan tavalla, jota kilpailijoiden on vaikea kopioida. Yleisesti ottaen skaalaedut voivat olla erittäin vahva kilpailuetu – mutta vain silloin, kun ne ovat pysyviä ja rakenteellisia, eivät pelkkää suurta kokoa”, Laatusijoituskoulun yliopettaja Riku Pennanen Sifteristä sanoo.
Laatusijoituskoulun oppikirja ja luentomuistiinpanot on ladattavissa maksutta osoitteesta:sifterfund.com/koulu
Yhteistyössä: Karon Grilli x Sifter
0:00 Alku
3:30 Korkeat alalletulon esteet
8:07 Laaja laitekanta
11:00 Korkeat vaihtokustannukset
16:16 Oppimiskäyrä
19:14 Skaalaedut
22:16 Verkostovaikutukset
24:40 Brändi
42:22 Kilpailuedun kestävyys
46:16 Vallihaudan vahvistaminen
Karon Grillin ja laatusijoittamiseen erikoistuneen Sifterin Laatusijoituskoulun toisessa osassa käsitellään vallihautaa.
Yhtiöillä on useita keinoja hankkia itselleen kilpailuetua. Selvimpiä tilanteita ovat monopolit, mutta monopoliyhtiöihin liittyy usein lainsäädännöllisiä eli poliittisia riskejä. Valtiovalta saattaa esimerkiksi asettaa monopoliyhtiölle korkeimman tuottotason ja rajoittaa siten hinnoittelua.
Yksi pehmeältä tuntuva mutta käytännössä toimiva kilpailuetu on kustannusrakenne, joka voi olla seurausta esimerkiksi mittakaavasta, prosessiosaamisesta, sijainnista tai teknologisesta ylivoimasta.
”Yhdysvaltalainen noutotukkuyhtiö Costco on erinomainen esimerkki skaalaeduista kilpailuetuna. Sen koko, ostovoima ja jäsenyyspohjainen malli tukevat toisiaan tavalla, jota kilpailijoiden on vaikea kopioida. Yleisesti ottaen skaalaedut voivat olla erittäin vahva kilpailuetu – mutta vain silloin, kun ne ovat pysyviä ja rakenteellisia, eivät pelkkää suurta kokoa”, Laatusijoituskoulun yliopettaja Riku Pennanen Sifteristä sanoo.
Laatusijoituskoulun oppikirja ja luentomuistiinpanot on ladattavissa maksutta osoitteesta:sifterfund.com/koulu
Yhteistyössä: Karon Grilli x Sifter
0:00 Alku
3:30 Korkeat alalletulon esteet
8:07 Laaja laitekanta
11:00 Korkeat vaihtokustannukset
16:16 Oppimiskäyrä
19:14 Skaalaedut
22:16 Verkostovaikutukset
24:40 Brändi
42:22 Kilpailuedun kestävyys
46:16 Vallihaudan vahvistaminen
41 Minuten
Laatusijoittaminen tarkoittaa sijoittamista laadukkaisiin yhtiöihin. Siinä missä tyypillinen arvosijoittaja katsoo ensisijaisesti osakkeen arvostusta, laatusijoittajaa kiinnostaa ennen muuta yhtiön liiketoiminta.
Karon Grillin ja laatusijoittamiseen erikoistuneen Sifterin yhteisessä Laatusijoituskoulussa pureudutaan pintaa syvemmälle tähän tutkitusti tuottavaan sijoitustyyliin. Laatusijoituskoulu ilmestyy neljässä osassa tammikuun 2026 aikana.
Tässä ensimmäisessä osassa selvitetään, mitä laatusijoittaminen on ja kuinka sijoitusmaailman näkyvät persoonat ovat soveltaneet laatusijoitustyyliä omassa sijoittamisessaan.
”Akateeminen tutkimus osoittaa varsin selvästi, että kannattavat yhtiöt ovat tuottaneet pitkällä aikavälillä keskimääräistä paremmin. Robert Novy-Marxin tutkimus ’Quality – the Other Side of Value’ on yksi vahvimmista näyttöistä tästä”, Laatusijoituskoulun yliopettaja Riku Pennanen Sifteristä sanoo.
”Historiallisesti sijoittajat ovat yliarvioineet kasvun pysyvyyden ja aliarvioineet tasaista, kannattavaa liiketoimintaa. Laatusijoittaminen nojaa juuri tähän havaintoon.”
Laatusijoittaminen on pärjännyt erityisen hyvin silloin, kun markkinoilla myrskyää. Vastaavasti euforisina jaksoina, jolloin tarina- ja kasvuosakkeet ovat suosiossa, se on jäänyt jälkeen. Osin tämä selittyy sillä, että laatuyhtiöiden osakekurssit ovat tavanneet heilua vähemmän kuin markkinat yleisesti.
”Laatusijoittaminen ei toimi kaikissa kriiseissä samalla tavalla. Yksittäiset sijoitustyylit voivat jäädä yleisindekseistä jälkeen pitkiäkin aikoja”, Pennanen muistuttaa.
Maailman tunnetuin sijoittaja, vuodenvaihteessa Berkshire Hathawayn ruorin seuraajalleen jättänyt Warren Buffett aloitti uransa kovan linjan arvosijoittajana, mutta tutustuttuaan Charlie Mungeriin hän ymmärsi liiketoiminnan laadun merkityksen. Loppu onkin osakesijoittamisen historiaa.
Laatusijoittajaksi Buffett asemoituu usein toistetulla lausahduksellaan, jonka mukaan on parempi ostaa erinomaista yhtiötä kohtuullisella hinnalla kuin kohtuullista yhtiötä erinomaisella hinnalla.
Laatusijoituskoulun luentomuistiinpanot ja oppikirja Pitkän tähtäimen laatusijoittaminen on ladattavissa maksutta Sifterin sivuilta osoitteesta:
sifterfund.com/koulu
Yhteistyössä: Karon Grilli x Sifter
Warren Buffett: "The Superinvestors of Graham-and-Doddsville":https://business.columbia.edu/insights/chazen-global-insights/superinvestors-graham-and-doddsville0:00 Alku1:25 Mitä on laatusijoittaminen?4:25 MSCI:n laatukriteerit7:47 Akateeminen tutkimus laatusijoittamisesta11:38 Miksi laatusijoittaminen toimii?24:26 Warren Buffett laatusijoittajana31:11 Cliff Asness34:33 Joel Greenblatt36:39 Terry Smith ja Christopher Hohn38:35 Summaus
Karon Grillin ja laatusijoittamiseen erikoistuneen Sifterin yhteisessä Laatusijoituskoulussa pureudutaan pintaa syvemmälle tähän tutkitusti tuottavaan sijoitustyyliin. Laatusijoituskoulu ilmestyy neljässä osassa tammikuun 2026 aikana.
Tässä ensimmäisessä osassa selvitetään, mitä laatusijoittaminen on ja kuinka sijoitusmaailman näkyvät persoonat ovat soveltaneet laatusijoitustyyliä omassa sijoittamisessaan.
”Akateeminen tutkimus osoittaa varsin selvästi, että kannattavat yhtiöt ovat tuottaneet pitkällä aikavälillä keskimääräistä paremmin. Robert Novy-Marxin tutkimus ’Quality – the Other Side of Value’ on yksi vahvimmista näyttöistä tästä”, Laatusijoituskoulun yliopettaja Riku Pennanen Sifteristä sanoo.
”Historiallisesti sijoittajat ovat yliarvioineet kasvun pysyvyyden ja aliarvioineet tasaista, kannattavaa liiketoimintaa. Laatusijoittaminen nojaa juuri tähän havaintoon.”
Laatusijoittaminen on pärjännyt erityisen hyvin silloin, kun markkinoilla myrskyää. Vastaavasti euforisina jaksoina, jolloin tarina- ja kasvuosakkeet ovat suosiossa, se on jäänyt jälkeen. Osin tämä selittyy sillä, että laatuyhtiöiden osakekurssit ovat tavanneet heilua vähemmän kuin markkinat yleisesti.
”Laatusijoittaminen ei toimi kaikissa kriiseissä samalla tavalla. Yksittäiset sijoitustyylit voivat jäädä yleisindekseistä jälkeen pitkiäkin aikoja”, Pennanen muistuttaa.
Maailman tunnetuin sijoittaja, vuodenvaihteessa Berkshire Hathawayn ruorin seuraajalleen jättänyt Warren Buffett aloitti uransa kovan linjan arvosijoittajana, mutta tutustuttuaan Charlie Mungeriin hän ymmärsi liiketoiminnan laadun merkityksen. Loppu onkin osakesijoittamisen historiaa.
Laatusijoittajaksi Buffett asemoituu usein toistetulla lausahduksellaan, jonka mukaan on parempi ostaa erinomaista yhtiötä kohtuullisella hinnalla kuin kohtuullista yhtiötä erinomaisella hinnalla.
Laatusijoituskoulun luentomuistiinpanot ja oppikirja Pitkän tähtäimen laatusijoittaminen on ladattavissa maksutta Sifterin sivuilta osoitteesta:
sifterfund.com/koulu
Yhteistyössä: Karon Grilli x Sifter
Warren Buffett: "The Superinvestors of Graham-and-Doddsville":https://business.columbia.edu/insights/chazen-global-insights/superinvestors-graham-and-doddsville0:00 Alku1:25 Mitä on laatusijoittaminen?4:25 MSCI:n laatukriteerit7:47 Akateeminen tutkimus laatusijoittamisesta11:38 Miksi laatusijoittaminen toimii?24:26 Warren Buffett laatusijoittajana31:11 Cliff Asness34:33 Joel Greenblatt36:39 Terry Smith ja Christopher Hohn38:35 Summaus
55 Minuten
Kuinka vuosi 2025 kohteli grillinpitäjän salkkua? Mitkä olivat salkun eniten nousseet osakkeet, entä mitkä laskivat eniten?
Jakson jälkimmäisen osan muodostaa loka-joulukuun 2025 ostojen ja myyntien läpikäynti. Osakerivien määrä lisääntyi listautumisten myötä, mutta rahastojen määrä väheni.
0:00 Alku1:07 Vuoden 2025 tuotto4:04 Korkorahastokaupat7:50 Salkun parhaiten tuottaneet osakkeet ja etf:t 202520:28 Salkun huonoiten tuottaneet osakkeet 202525:43 Kaupat lokakuusta joulukuuhun 202549:07 Osakerivien kehitys
Jakson jälkimmäisen osan muodostaa loka-joulukuun 2025 ostojen ja myyntien läpikäynti. Osakerivien määrä lisääntyi listautumisten myötä, mutta rahastojen määrä väheni.
0:00 Alku1:07 Vuoden 2025 tuotto4:04 Korkorahastokaupat7:50 Salkun parhaiten tuottaneet osakkeet ja etf:t 202520:28 Salkun huonoiten tuottaneet osakkeet 202525:43 Kaupat lokakuusta joulukuuhun 202549:07 Osakerivien kehitys