Startseite
Podcasts
Karon Grilli Podcast
#33. Miksi Sampo ei tahdo Pohjolan Berkshireksi, Mirko Hurmerinta?

#33. Miksi Sampo ei tahdo Pohjolan Berkshireksi, Mirko Hurmerinta?

Karon Grilli vor 2 Jahren

0:00

1:19:31

”Me keskitymme vahinkovakuutusliiketoimintaan, ja sijoituksilla
tehdään pikkuisen ylimääräistä siihen päälle”, Sammon
sijoittajasuhdepäällikkö Mirko Hurmerinta
linjaa. Monien vahinkovakuutusyhtiöiden liikeidea nojaa
sijoitustuottoihin. Vakuutusliiketoiminnalla päästään niukin
naukin omilleen, mutta taseen sijoitusomaisuudella tehdään
tulosta. Sampo on toista maata. Se keskittyy tekemään rahaa
vakuutusliiketoiminnalla. Sampo-konserni tavoittelee alle 85
prosentin yhdistettyä kulusuhdetta. Luku on kansainvälisessä
tarkastelussa kova, mutta Pohjoismaissa se on keskeisimpien
verrokkiyhtiöiden Trygin ja Gjensidigen luokkaa. Voisihan
ikuisuushorisonttinen vakuutusyhtiö tehdä myös taseen
sijoituksilla? ”Jos ottaisimme paljon enemmän riskiä esimerkiksi
sijoittamalla osakkeisiin vielä enemmän, se sitoisi enemmän
pääomaa, mikä tarkoittaisi, että pääoman tuotto olisi paljon
matalampi, ja se tekisi tuloksesta paljon volatiilimpaa”,
Hurmerinta selittää. Pohjoismaisten vahinkovakuuttajien
poikkeuksellista operatiivista tehokkuutta selittänee osaltaan
markkinan oligopolistinen rakenne. Esimerkiksi Suomessa kolme
suurinta eli Pohjola, LähiTapiola ja Sammon If hallitsevat
yhdessä 80 prosenttia vahinkovakuutusmarkkinasta.
Isossa-Britanniassa, jossa Sampo omistaa lähinnä digitaalisilla
alustoilla toimivan Hastings-yhtiön, vahinkovakuutusmarkkina on
varsin toisenlainen. Saarivaltiossa vakuutuksia myydään
pääasiassa hintavertailusivustojen kautta, mikä vaatii yhtiöiltä
erittäin tarkkaa hinnoittelua ja nopeaa reagointia
markkinamuutoksiin. "Hastings voi muuttaa hintojaan jopa sata
kertaa kuukaudessa, kun taas Pohjoismaissa hinnat päivitetään
yleensä vain kerran kuukaudessa. Tämä hinnoittelun joustavuus on
yksi Hastingsin keskeisistä kilpailuvalteista", Hurmerinta
kertoo. Kahdentoista kuukauden kuluttua eli syyskuun 2025 lopulla
keskuspankkien ohjauskorot ovat nykyistä alemmalla tasolla
molemmilla puolilla Atlanttia. Sitä mieltä on markkinoiden
konsensus. S-Pankin korkoihin erikoistunut johtava salkunhoitaja
Marko Ojala on pääpiirteissään samaa mielstä markkinoiden kanssa.
Hän muistuttaa, että pitkän nollakorkoajan jälkeen keskuspankit
ovat viime vuosina viimein päässeet harjoittamaan normaalia
keskuspankkipolitiikkaa. ”Uskon, että EKP ei tule ainakaan
laskemaan korkoja nopeammin kuin markkinat hinnoittelevat", hän
lisää. Yhteistyössä: Sampo Marinadi yhteistyössä: S-Pankki