Sommitelma

Deleuzen ja Guattarin sommitelman käsite (agencement, assemblage)
on saanut valtavan suosion erityisesti yhteiskuntatieteissä,
joissa aivan kaikkea monimutkaista tutkitaan sommitelmana. Mistä
on kyse, ja mitä yleisiä väärinkäsityksiä sommitelmien ajatteluun
liittyy?


Jakso on hiukan teknisempi kuin yleensä. Teemoja:


- sommitelma posthumanistisena, heterogeenisena kollektiivina


- erilaiset sommitelma-ajattelun lajit Anna Tsingin pohjalta


- sommitelma on uusi tapa purkaa ja jakaa vanhat
vastakkainasettelut (mieli vs. ruumis, ideologia vs.
tuotantovoimat)


- olennaista sommitelmassa on tapa, jolla komponentit pysyvät
kasassa, siis koherenssi ja konsistenssi


- kuinka halut ohjaavat sommitelmien koostamista ja kuinka vain
eliöt voivat muodostaa sommitelmia


- sommitelman taustat: 1) Proust, 2) Freudin Komplex, 3)
Foucault'n käsitteistö, erityisesti dispositiivi, 4) Hjelmslevin
semiotiikka, 5) Uexküllin käsitys eläinten territoriaalisuudesta


- sommitelman neljä olennaista piirrettä: 1) sisältö eli ruumiit,
kappaleet, asiantilat ja näiden yhdistelmät, 2) ilmaisu eli
tunteet, ajatukset, käsitteet, merkit, "ideaalinen", 3)
territorialisaatio eli alueellisen järjestelmän muodostaminen, 4)
deterritorialisaatio eli järjestelmän purkautuminen, leviäminen
tai muu avautuva muuttuminen


- sommitelma-ajattelun jatkokehittely: Ian Buchanan vs. Manuel
DeLanda


- kolme esimerkkiä sommitelman käsitteen käytöstä:
talonvaltausliikkeet, OECD-maiden koulutuspolitiikka ja Achille
Mbembe


Lukemista:


Buchanan: Assemblage Theory and Method: An Introduction and Guide
(2020) TAI edellisen itumuoto, Buchanan: Assemblage Theory and
Its Discontents, Deleuze Studies 9.3 (2015)


DeLanda: Assemblage Theory


Deleuze & Guattari: Mille plateaux / A Thousand Plateaus,
lopun sanasto


Mbembe: Mustan järjen kritiikki


Thompson, Sellar & Buchanan (2022) 1996: the OECD
policy-making assemblage, Journal of Education Policy, 37:5,
685-704, DOI: 10.1080/02680939.2021.1912397


Tsing: Lopun aikojen sieni (s. 350, viite 8)