Anmeldung Registrierung
Auto Hell Dunkel
Erweiterte Suche
  1. Startseite
  2. Podcasts
  3. Selitä mulle Podcast

Episoden

Dieser Podcast wird gerade aktualisiert – wir suchen nach neuen Episoden …
1 Stunde 37 Minuten
Toinen ja hiukan edistyneempi osa kokonaisuutta, jossa käsitellään suurten kielimallien filosofiaa Paul Kockelmanin teoksen Last Words. Large Language Models and the AI Apocalypse (2024) kautta. Teemoja:

tekoälybisnes on sekä raskasta teollisuutta että se vähä mikä on jäljellä edistyksen keulivan käyrän ideasta, siksi(kin) siihen niin takerrutaan

tokenit, vektorit ja vuonna 2017 kehitetty transformer-arkkitehtuuri eleganttina ratkaisuna koneoppimisen ongelmiin: miten matriisikertolaskuista ja muusta matematiikasta nousee inhimillisesti kiinnostavia laadullisia merkityksiä?

kuinka tekoälyvälitteiset prosessit porautuvat yhä syvemmälle subjektiivisuuksiin eli kokemisen ja tekemisen tapoihin, uskomuksiin, ihastuksiin, tunteisiin, uniin, unelmiin, tapoihin ja tiedostamattomaan

ovatko suuret kielimallit vain stokastisia papukaijoja: eivät ole

toisaalta ihmisten käytös on suuresti toisteista, kopioivaa ja matkivaa

kolmanneksi elämän mahdollistavat biokemialliset prosessit ovat itsessään stokastisia, eli suurten kielimallien monimutkaista stokastisuutta (satunnaisuudella / todennäköisyydellä operoimista) voi pitää niiden vahvuutena

vaikka mikä olisi, suuret kielimallit eivät pysty huomioimaan kontekstia eli maailmaa, sen sijaan ne voivat huomioida kotekstin eli tokeneiksi silputun aineiston

tekoäly-hallusinaatioita ei tarkkaan ottaen ole olemassa

mallien taustalla piilevät jyrkän erilaiset ajalliset mittakaavat

paljon puhutaan tekoälyn suuntaamisesta (alignment), entä ihmisten suuntaaminen? Miten suuryritysten, supervaltojen ja miljardöörien omistamat suuret kielimallit suuntaavat ihmisiä?

Lukemista:

Brunila: Mikä tekoälyä vaivaa? https://komeetta.info/2024/05/16/mika-tekoalya-vaivaa/ (tätä ei käsitellä jaksossa, mutta teksti on erittäin hyvä taustoitus teemoihin)

Kockelman: Last Words, luvut 4-10

Tue podcastia: tilaa substack tai MMV-Patreon.
56 Minuten
Suurten kielimallien filosofiaa Paul Kockelmanin teoksen Last Words. Large Language Models and the AI Apocalypse (2024) kautta. Mitä merkitsevät nykyisten tekoälyjen pohjalla piilevät tekniikat? Teemoja:

C. S. Peircen semiotiikka: merkki – objekti – interpretantti – agentti

ihmisten tapa muodostaa merkityksiä toimimalla maailmassa vs. suurten kielimallien tapa ennustaa tulevaa menneen pohjalta

merkin ja objektin välissä on katkos, viilto tai hyppäys, joka on hyvin erilainen ihmisellä ja kielimallilla

kielimallit toimivat ikään kuin suljetussa säiliössä ilman maailmaa, ja näin on riippumatta siitä, kuinka usein ja paljon säiliöön kaadetaan uutta dataa

eli: ihmisellä sanat ja muut merkit kytkeytyvät maailmaan, kielimalleilla eivät, mistä seuraa väärinkäsityksiä, kuten puhe "hallusinaatioista" (mallit eivät tietenkään hallusinoi, koska ne eivät ole kokemuksellisessa suhteessa maailmaan eikä niillä ole tietoisuutta)

kielimallien esikoulutus ja hienosäätö: molemmissa ihmisten intentionaalisuutta ladataan kielimalliin

miten on mahdollista että niin moni ihminen sekoittaa tekoälymallin (joka on pelkkä matemaattinen funktio) elävään ihmiseen?

Korjaus: jakson lopussa mainitun "saksalaisen idealismin" piti tietysti olla "saksalainen ideologia".

Luettavaa:

Kockelman, Last Words, ainakin luvut 1-3. Ladattavissa täältä: https://www.envorganism.org/Book%20PDFs/LW_intro.pdf

Tue podcastia tilaamalla substack tai Mikä meitä vaivaa -Patreon.
1 Stunde 4 Minuten
1970-luvulla feministit puhuivat palkattomasta työstä, kun taas 2020-luvulla puhutaan hoivasta. Tämä ei ole viaton käsitteellinen siirtymä. "Hoiva" asettaa etualalle etiikan ja haavoittuvuuden, kun taas "palkaton työ" korostaa arvonmuodostusta, valtasuhteita ja riistoa.

Historioitsijoiden Gisela Bockin ja Barbara Dudenin klassikko Rakkauden työ (1976) on julkaistu suomeksi. Teos esittää, että nykyaikainen perhe kotitöineen ei ole luonnollinen muodostelma vaan pääoman organisoima muoto, jonka avulla työnantaja saa usein kaksi työntekijää yhden hinnalla.

Jakson aiheita:

Miten varhaismoderni talous perustui perhetalouteen, jossa kaikki tuottivat käyttöarvoja, ja "kotirouvaa" ei ollut olemassa.

Puritanistisen naiskuvan synty 1600-1700-luvuilla: passiivinen, lempeä, vietit hallinnassa pitävä aviovaimo, joka kasvattaa lapsia ja hoitaa kotia.

Naisten tekemän työn näkymättömyys ja itsestäänselvyys.

Miesten reaalipalkkojen nousu 1900-luvulla oli mahdollista osin siksi, että naiset tekivät palkatonta työtä kotona. Laajennettu liukuhihna ulottui keittiöön ja makuuhuoneeseen, eikä tämä ole metafora.

Siirtymä "palkattomasta kotityöstä" "hoivaan" 2000-luvulla: käsitteen vaihtuminen on samanaikaisesti laajennus ja depolitisaatio.

Avainsitaatti (s. 94):

"Koska naiset tekevät miehille perustavanlaatuisesti palkatonta työtä, on yhä edelleen mahdollista maksaa miehille liian alhaisia palkkoja ja lisäksi pakottaa miehet (ja naiset) tekemään osittain palkatonta, pääomaksi muutettavaa työtä. Yhtä palkkaa vastaan työnantaja, esimerkiksi valtio, saa kaksi työntekijää, kun palkkasuhde peittää naisen tekemän ilmaisen työn; kaikki työ ilmenee palkkatyönä, siis maksettuna työnä, ja päinvastoin: se, mistä ei makseta palkkaa, ei ilmene työnä. Naiset eivät ole ainoastaan "perheen sydän", vaan pääoman sydän. Pääoma seisoo tai kaatuu sen perusteella, voiko se käyttää ilmaiseksi heidän rakkauttaan, "luontoaan" ja työtään."

Luettavaa:

Gisela Bock & Barbara Duden: Rakkauden työ. Kotityön synty kapitalismissa (1976, suom. Taneli Viitahuhta, Tutkijaliitto 2026).
1 Stunde 37 Minuten
Perunalla tehty sissiäänitys Gilles Deleuzen väitöskirjan Ero ja toisto suomennoksen julkaisutilaisuudesta Helsingin Ylioppilasteatterissa 2. maaliskuuta 2026.

Keskustelemassa kirjan suomentaja Eetu Viren, kirjailija ja filosofi Pontus Purokuru sekä runoilija Sini Silveri. Haastattelijana toimii Anna Nurminen. Teemoja:

Miltä Eron ja toiston lukeminen/kääntäminen tuntuu? 

Kannattaako kirjaa lähteä lukemaan ilman taustatietoja?

Mitä kirja yrittää tehdä?

Esitelläänkö Erossa ja toistossa jonkinlainen filosofinen systeemi? Jos kyllä, niin millä keinoilla se esitetään? Millaisessa suhteessa kirjan tyyli on sen sisältöön?

Millaista käsitystä erosta Deleuze yrittää kirjassaan muotoilla ja miten se eroaa aiemmista eron käsitteellistyksistä, joita filosofian historiasta löytyy? Sama kysymys toiston suhteen.

Mikä on ajattelun kuva?

Mihin kirja kehottaa teitä?

Luettavaa: 

Viren, Eetu (2026) Deleuzen ”Ero ja toisto” — suomentajan jälkisanat, Komeetta.info
41 Minuten
Jakson teemoja:

sadismi ja masokismi eivät ole saman janan ääripäitä vaan rinnakkaisia universumeja, joista ei ole pääsyä toisiinsa; kummallakin on oma lakinsa, kielensä ja aikansa

psykoanalyyttinen perhe kahtena järjestelmänä: sadismissa isä on lain yläpuolella ja yllyttää tytärtä äitiä vastaan, kun taas masokismissa poika liittoutuu äidin kanssa ja isä poistetaan kuviosta (kiduttajan takaa ei löydy isää, vaan isä on se, jota kidutetaan)

Freudin oidipaalinen laki edeltää subjektia, tulee Isän nimen kautta ja tuottaa halun kiellon kautta. Masokistinen sopimus sen sijaan kiertää Oidipuksen kokonaan: ei universaalia kieltoa, vaan neuvoteltava, konkreettinen, allekirjoitettava ja purettavissa oleva ehtojen järjestelmä

sadismi on suvereenin politiikkaa: käsky, välitön väkivalta, ajan katkaiseminen; masokismi on sopimuksellista politiikkaa: ehdollisuutta, viivettä ja vallan teknistä järjestämistä ajassa, mikä kiertää suvereniteetin kokonaan

oidipaalinen laki on aina jo ollut voimassa, kun taas masokistinen sopimus rakentaa viiettä, ja viive on erotiikan ydin: nautinto syntyy kestosta, lykkäämisestä ja odottamisesta

onko moderni valta enemmän sadistista vai masokistista? Lomakkeet, määräajat, ehdolliset oikeudet ja "kunhan ehdot täyttyvät" -logiikka muistuttavat enemmän Masochia kuin Sadea

oliko Masoch siis hallinnollisuuden ja byrokraattisen vallan esifilosofi vai sittenkin itsehallinnon perustamisen ajattelija?

Lukemista:

Deleuze, Gilles (1967) Présentation de Sacher-Masoch : le froid et le cruel / engl. Masochism: Coldness and Cruelty, luvusta 5 kirjan loppuun asti.
In Podcasts werben
Schalte jetzt Werbung in Podcasts.

Über diesen Podcast

Selitän sulle filosofiaa. Aluksi 30 jaksoa Deleuzesta ja filosofian klassikoista. Kaukana influenssereista ja kivasta äänijournalismista. Palaute & selityspyynnöt: pontus.purokuru@gmail.com
Podcast melden

„Selitä mulle“

Worum geht es? Danach fragen wir noch nach dem Grund.

Abonnenten

Teilen

Mein Archiv

Deine Privatkopie der Folgen, die du nicht verlieren willst.

Podcast-Folgen verschwinden. Feeds werden auf die letzten Episoden gekürzt, Hoster räumen alte Dateien ab, Formate wechseln den Anbieter und lassen ihr Archiv zurück. Mit „Mein Archiv“ sichert podcast.de die Folgen deiner Podcasts für dich — angefangen bei den ältesten, denn die sind zuerst weg.

  • Deine gesicherten Folgen bleiben hörbar, auch wenn das Original offline geht.
  • Auch Folgen, die im heutigen Feed gar nicht mehr stehen — podcast.de kennt sie noch.
  • Herunterladen bleibt möglich, solange die Folge beim Podcaster liegt. Der zählt seine Abrufe wie bisher.
Startet bald

Sei beim Start von Mein Archiv dabei

Mein Archiv ist fast fertig. Trag dich ein, dann bekommst du eine E-Mail, sobald es losgeht – und bist von Anfang an dabei. Wir schreiben dir nur zum Start, keine Werbung, keine Weitergabe deiner Daten.

Du bekommst zuerst eine Bestätigungsmail. Abmelden geht jederzeit. Datenschutz