Sotataidon ytimessä Archiv
119 Episoden
34 Minuten
Suomen kokonaisturvallisuus perustuu erilaisten toimijoiden tiiviiseen yhteistyöhön. Viranomaisten ja elinkeinoelämän lisäksi turvallisuuden ylläpitoon, varautumiseen ja valmiuteen osallistuu myös kolmas ja neljäs sektori, eli järjestöt, yhdistykset ja viime kädessä yksittäiset kansalaiset. Suomessa sopimuspalokunnat ovat osa maan pelastuslaitosten organisaatiota ja vastuussa paikallisesta pelastustoiminnasta ja hätätilanteiden hallinnasta. Tässä podcastissa kysytään, ovatko sopimuspalokunnat kansallisen turvallisuuden kannalta niin sanottu ”radiolla käskettävä joukko”, jonka suorituskykyä ei voida menettää? Jaksossa vieraana Suomen sopimuspalokuntien liiton varapuheenjohtaja Juho Luukko. Moderaattorina sotilasprofessori Marko Palokangas.
Jakso on yhdeksäs osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.
Jakso on yhdeksäs osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.
30 Minuten
Väestönsuojelu on laaja kokonaisuus, jossa eri viranomaiset varautuvat toimintaan poikkeusoloissa etukäteissuunnitelmin ja harjoittelemalla väestön suojaamista eri toimenpitein. Mitä tarkoitetaan siviili-sotilasyhteistoiminnalla? Minkälaisia muotoja tällä yhteistoiminnalla on ja miten vastuu jakautuu viranomaisten kesken siviilien suojaamisessa, varautumisessa ja valmiudessa nykyaikaisten uhkakuvien näkökulmasta? Sotilasprofessori Marko Palokankaan kanssa aiheesta keskustelemassa on väestönsuojelun erityissuunnittelija Pasi Raatikainen Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta.
Jakso on kahdeksas osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.
Jakso on kahdeksas osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.
52 Minuten
Tekoälyn käyttöönotolla odotetaan olevan merkittävä vaikutus tulevaisuuden sodan ja taistelun kuvaan, kansalliseen puolustukseen ja johtamiseen. Tekoälyllä on potentiaalia parantaa kykyä ja päätöksentekoprosesseja, mutta se herättää myös tärkeitä eettisiä, oikeudellisia ja turvallisuusongelmia, joihin on puututtava. Miten tekoäly vaikuttaa upseerikoulutukseen? Miten tekoälyä voidaan hyödyntää sodankäynnissä? Entä mitä uhkia tekoäly tuo mukanaan?
Jaksossa vieraina everstiluutnantti Petteri Hemminki ja kapteeniluutnantti Lauri Vasankari Maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan laitokselta. Moderaattorina tutkimuskoordinaattori Kalle Saastamoinen.
Jaksossa vieraina everstiluutnantti Petteri Hemminki ja kapteeniluutnantti Lauri Vasankari Maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan laitokselta. Moderaattorina tutkimuskoordinaattori Kalle Saastamoinen.
37 Minuten
Miten kriiseistä toivutaan ja millä tavalla kriisinsietokykyä voidaan kasvattaa? Kuinka Suomen kansantalous ja koko yhteiskunta on varautunut kriiseihin ja niistä toipumiseen? Jaksossa sotilasprofessori Marko Palokankaan kanssa vastauksia näihin kysymyksiin on pohtimassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö, dosentti Juha Honkatukia.
Jakso on seitsemäs osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.
Jakso on seitsemäs osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.
32 Minuten
Sotilaallisen operaation alkuvaiheen tappioista merkittävän osan on havaittu johtuvan varsinaiseen taistelutoimintaan liittymättömistä syistä. Mistä nämä niin kutsutut inertiatappiot johtuvat? Sotilasprofessori Marko Palokankaan kanssa aiheesta keskustelemassa on Metropolia ammattikorkeakoulun liiketalouden lehtori Jukka I. Mattila. Jakso on äänitetty 9.5.2023.
Jakso on kuudes osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.
Jakso on kuudes osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.
41 Minuten
Millainen on Suomen maavoimien taistelutapa ja miten sitä koulutetaan asevelvollisille? Miten taistelutapaa on tutkimuksen avulla viimeisen vuosikymmenen aikana kehitetty? Entä ovatko Ukrainan sodasta tehdyt havainnot aiheuttaneet tarvetta hienosäätää suomalaista taistelutapaa? Aiheesta keskustelemassa ovat everstiluutnantit Marko Palokangas ja Sami Koverola.
Jakso on viides osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.
Jakso on viides osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.
43 Minuten
Asevalvonnan tämänhetkinen tila on huolestuttava. Ydinaseiden rajoitussopimusjärjestelmä on murentunut tai murenemassa, ja ydinasevaltiot modernisoivat aseitaan. Tarve uusille sopimuksille on kriittinen, mutta poliittinen ilmapiiri niiden syntymiselle ei ole suotuisa. Kiristynyt tilanne ei myöskään lähetä kannustavia viestejä ydinaseettomille valtioille. Mitkä asiat ovat johtaneet tilanteen viimeaikaiseen huonontumiseen, ja miltä asevalvonnan tulevaisuus vaikuttaa?
Uusimassa podcast-jaksossa professori Tommi Koivula haastattelee aiheesta dosentti Katariina Simosta, jonka uusin julkaisu ”Joukkotuhoaseet ja asevalvonta. Asevalvonnan arkkitehtuurin kehitys ja kriisiytyminen” käsittelee joukkotuhoaseiden ja niiden sopimusjärjestelmien tilannetta.
Uusimassa podcast-jaksossa professori Tommi Koivula haastattelee aiheesta dosentti Katariina Simosta, jonka uusin julkaisu ”Joukkotuhoaseet ja asevalvonta. Asevalvonnan arkkitehtuurin kehitys ja kriisiytyminen” käsittelee joukkotuhoaseiden ja niiden sopimusjärjestelmien tilannetta.
38 Minuten
Miten laajaa reserviä voitaisiin hyödyntää tehokkaammin tulevaisuudessa? Entä millaisia esimerkkejä vastaavasta toiminnasta löytyy muualta maailmasta? Muuttunut turvallisuustilanne on herättänyt keskustelua reserviläisten hyödyntämisestä maanpuolustuksen tukena. Miten se voitaisiin toteuttaa tehokkaasti ja turvallisesti? Jaksossa sotilasprofessori Marko Palokankaan vieraana asiaa on mukana pohtimassa Suomen Sotilas -lehden päätoimittaja Jaakko Puuperä.
Jakso on neljäs osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.
Jakso on neljäs osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.
45 Minuten
Mitkä ovat Venäjän tavoitteet arktisella alueella? Millaisilla keinoilla se pyrkii lisäämään sotilaallista toimintakykyään ihmisen toiminnan kannalta osittain jopa vihamielisissä olosuhteissa?
Tässä jaksossa Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän johtaja, everstiluutnantti Simo Pesu, erikoistutkija Pentti Forsström ja korkeakouluharjoittelija Jonna Niskanen tarkastelevat sitä, onko Venäjän toimissa arktisella alueella tapahtunut muutoksia vuoden 2020 jälkeen.
Lisää aiheesta voit lukea Venäjä-ryhmän verkkosivuilta: Venäjä arktisella alueella (rusmilsec.blog)
Tässä jaksossa Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän johtaja, everstiluutnantti Simo Pesu, erikoistutkija Pentti Forsström ja korkeakouluharjoittelija Jonna Niskanen tarkastelevat sitä, onko Venäjän toimissa arktisella alueella tapahtunut muutoksia vuoden 2020 jälkeen.
Lisää aiheesta voit lukea Venäjä-ryhmän verkkosivuilta: Venäjä arktisella alueella (rusmilsec.blog)
42 Minuten
Sotilaallisen voimankäytön ohella yhteiskuntaan ja poliittisiin päättäjiin voidaan pyrkiä vaikuttamaan vihamielisesti monin eri tavoin. Minkälaisia ovat laaja-alaisen vaikuttamisen keinot ja ilmentymät? Entä miten laaja-alaiseen vaikuttamiseen voi varautua tai miten sitä voi torjua? Jaksossa sotilasprofessori Marko Palokankaan vieraana aiheesta on keskustelemassa erityisasiantuntija Mari Aro Turvallisuuskomitean sihteeristöstä.
Jakso on kolmas osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.
Jakso on kolmas osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.
47 Minuten
Miten EU-maiden yhä syvenevä puolustusyhteistyö onnistuu, kun niiden välillä on niin suuria eroja? Muuttuvatko valtiot keskenään samankaltaisiksi yhteistyön johdosta? Entä ovatko samanlainen politiikka ja ajattelu yhteistyön edellytyksiä, vai yhteistyön seurauksia?
Strategisen kulttuurin murros Euroopassa (STRAX) -tutkimushanke luo uuden lähestymistavan strategisen kulttuurin muutoksen analysointiin. Jaksossa Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Antti Seppo ja Tampereen yliopiston tutkimusjohtaja Hanna Ojanen kertovat, mitä STRAX-hanke pitää sisällään ja mitä strateginen kulttuuri tarkoittaa.
Strategisen kulttuurin murros Euroopassa (STRAX) -tutkimushanke luo uuden lähestymistavan strategisen kulttuurin muutoksen analysointiin. Jaksossa Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Antti Seppo ja Tampereen yliopiston tutkimusjohtaja Hanna Ojanen kertovat, mitä STRAX-hanke pitää sisällään ja mitä strateginen kulttuuri tarkoittaa.
31 Minuten
Minkälaisia vaikutuksia vahvalla taloudella on puolustusvalmiuteen ja puolustushaluun? Miten epävakaa tai heikko kansantalous vaikuttaa kykyyn puolustautua laaja-alaista vaikuttamista vastaan? Entä mikä on rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurin merkitys erilaisissa kriiseissä ja purevatko talouspakotteet? Jaksossa sotilasprofessori Marko Palokankaan kanssa vastauksia näihin kysymyksiin on pohtimassa Nordean lakiasiainjohtaja, dosentti Sakari Wuolijoki.
Jakso on toinen osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.
Jakso on toinen osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.
43 Minuten
Todellinen sotilaallinen valmius luo pidäkkeen, koska hyökkääjä tietää joutuvansa sotimaan yrittäessään yllätyshyökkäystä. Mistä eri osatekijöistä sotilaallinen valmius koostuu ja miten sitä voidaan kehittää sekä tehostaa? Mitkä ovat varautumisen ja valmiuden eroavaisuudet? Jaksossa sotilasprofessori Marko Palokangas pureutuu sotilaallisen valmiuden edellytyksiin väitöstutkimusta aihepiiristä tekevän everstiluutnantti Ilkka Tuomiston kanssa.
Jakso on ensimmäinen osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.
Jakso on ensimmäinen osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.
51 Minuten
Why didn’t Russia fight according to its own doctrinal thinking and training when invading Ukraine?
In this episode Michael Kofman, director of the Russia Studies Program at CNA, joins Lt. Col. Simo Pesu and senior researcher Pentti Forsström from the Finnish National Defence University’s Russia Research Group to discuss about Russia’s journey to war and fighting in the invasion of Ukraine.
They debate on the consequences of Russian military culture, doctrines and force structures and also touch on Russia’s training to the fighting and adapting for the war.
About the podcast:
Sotataidon ytimessä (At the Core of Warfare) is a podcast series produced by the Finnish National Defence University (FNDU). In its episodes Finnish military experts discuss issues related to war and security.
The Russia Research Group operates as a unit of FNDU's Department of Warfare, and was established in 2017 to facilitate research and education involving Russian military thought and strategic thinking, as well as changes in Russian military power and art of war.
In this episode Michael Kofman, director of the Russia Studies Program at CNA, joins Lt. Col. Simo Pesu and senior researcher Pentti Forsström from the Finnish National Defence University’s Russia Research Group to discuss about Russia’s journey to war and fighting in the invasion of Ukraine.
They debate on the consequences of Russian military culture, doctrines and force structures and also touch on Russia’s training to the fighting and adapting for the war.
About the podcast:
Sotataidon ytimessä (At the Core of Warfare) is a podcast series produced by the Finnish National Defence University (FNDU). In its episodes Finnish military experts discuss issues related to war and security.
The Russia Research Group operates as a unit of FNDU's Department of Warfare, and was established in 2017 to facilitate research and education involving Russian military thought and strategic thinking, as well as changes in Russian military power and art of war.
37 Minuten
Jaksossa Sotamuseon näyttelypäällikkö Lauri Haavisto ja panssarivaunujen asiantuntija Esa Muikku keskustelevat Vickers-panssarivaunujen historiasta sekä siitä, miten ja miksi panssarivaunuja säilytetään museoissa.
