Miksi Yhdysvallat hyökkäsi Irakiin vuonna 2003? Oliko
Saddam Husseinilla todella joukkotuhoaseita, kuten maailmalle
kerrottiin, vai rakennettiinko sota epävarman ja virheellisen
tiedustelutiedon varaan?
Tässä Historian salaisuudet -jaksossa käymme läpi Irakin
sodan koko tarinan aina vuoden 1991 Persianlahden
sodasta Saddam Husseinin hallinnon kaatumiseen, Irakin
miehitykseen, Fallujahin verisiin taisteluihin, Abu Ghraibin
skandaaliin, sunnien ja shiiojen väliseen väkivaltaan sekä ISISin
myöhempään nousuun.
Vuoden 2003 hyökkäystä perusteltiin ennen kaikkea sillä, että
Irakilla väitettiin olevan kemiallisia ja biologisia aseita sekä
pyrkimys hankkia ydinase. Yhdysvaltain ulkoministeri Colin Powell
esitteli YK:n turvallisuusneuvostolle tiedustelutietoja, joiden
tarkoituksena oli osoittaa Saddamin hallinnon salaavan
joukkotuhoaseohjelmiaan.
Kun Bagdad kuitenkin vallattiin ja Irakia alettiin tutkia
perusteellisesti, laajoja aktiivisia joukkotuhoasevarastoja ei
löytynyt.
Miten näin suuri tiedustelullinen epäonnistuminen oli
mahdollinen?
Jaksossa selvitetään muun muassa CIA:n Irakia koskeneita
arvioita, epäluotettavaksi osoittautunutta Curveball-lähdettä,
kiisteltyjä alumiiniputkia, väitteitä uraanin hankkimisesta
Afrikasta sekä sitä, kuinka epävarmat tiedustelutiedot muuttuivat
poliittisessa keskustelussa paljon varmemmiksi väitteiksi.
Seuraamme myös itse sotaa.
Maaliskuussa 2003 Yhdysvaltain ja Britannian joukot aloittivat
hyökkäyksen Kuwaitista kohti Bagdadia. Abrams-panssarivaunut,
Bradley-rynnäkköpanssarivaunut, Apache-taisteluhelikopterit,
risteilyohjukset ja valtava ilmavoima murskasivat Irakin
järjestäytyneen puolustuksen vain muutamassa viikossa.
Bagdadin yllä käynnistynyt kuuluisa Shock and
Awe -pommituskampanja jäi yhdeksi koko sodan
tunnetuimmista symboleista.
Saddam Husseinin patsas kaadettiin huhtikuussa 2003 ja hänen
hallintonsa romahti.
Sota näytti voitetulta.
Todellisuudessa kaikkein vaikein vaihe oli vasta alkamassa.
Irakin armeijan hajottaminen ja Baath-puolueen rakenteiden
purkaminen jättivät valtavan määrän entisiä sotilaita ja
virkamiehiä uuden järjestelmän ulkopuolelle. Pian Yhdysvaltain
joukot eivät enää taistelleet panssarivaunuja vastaan, vaan
tienvarsipommeja, väijytyksiä ja kapinallisverkostoja vastaan.
Fallujahista tuli yksi sodan verisimmistä näyttämöistä.
Abu Ghraibin vankilan kidutus- ja pahoinpitelykuvat järkyttivät
maailmaa.
Abu Musab al-Zarqawin johtama al-Qaida Irakissa pyrki puolestaan
tarkoituksellisesti sytyttämään sunnien ja shiiojen välisen
sisällissodan.
Vuonna 2006 Irakin väkivalta saavutti uuden tason, ja koko maa
näytti olevan hajoamassa.
Saddam Hussein löydettiin lopulta piilopaikastaan Tikritin
läheltä joulukuussa 2003. Hänet asetettiin oikeuteen, tuomittiin
rikoksista ihmisyyttä vastaan ja teloitettiin vuonna 2006.
Mutta Saddamin kuolemakaan ei lopettanut sotaa.
Vuonna 2007 Yhdysvallat käynnisti uuden Surge-strategian ja
lähetti Irakiin lisää joukkoja. Samalla sunnien heimot alkoivat
kääntyä al-Qaidaa vastaan, ja väkivalta alkoi vähitellen
vähentyä.
Vuoden 2011 lopulla suurin osa amerikkalaisjoukoista poistui
Irakista.
Hetken ajan sota näytti olevan ohi.
Sitten tuli ISIS.
Vuonna 2014 jihadistijärjestö valtasi Mosulin ja laajoja alueita
Irakista ja Syyriasta. Sen juuret johtivat suoraan Irakin sodan
aikana syntyneeseen al-Qaida Irakissa -järjestöön, ja sen
riveissä vaikutti myös entisiä Saddam Husseinin armeijan
upseereita.
Oliko ISIS siis yksi vuoden 2003 hyökkäyksen tahattomista
seurauksista?
Entä oliko Irakin sota todella sota, joka perustui valheeseen?
Tässä jaksossa emme tyydy yksinkertaiseen vastaukseen, vaan
käymme läpi sodan taustat, tiedustelutiedot, sotilaalliset
ratkaisut, poliittiset virheet ja niiden seuraukset, jotka
näkyvät Lähi-idässä vielä tänäkin päivänä.
#IrakinSota #IraqWar #SaddamHussein #GeorgeWBush #Joukkotuhoaseet
#Bagdad #ShockAndAwe #Fallujah #ISIS #Sotahistoria
#HistorianSalaisuudet
Kommentare (0)
Melde dich an, um einen Kommentar zu schreiben.